Uunittaisinko pikkupullia?

Tällä viikolla olen oppinut uuden espanjankielisen sanan. No, oikeasti olen oppinut pari muutakin, mutta tämä sana on erityinen, koska paksusta – yli 1000 sivua käsittävästä – sanakirjasta sitä ei löydy, eikä myöskään espanjan oppikirjoistani. Se on kuitenkin sana, joka kuvaa ihan arkipäiväistä tekemistä.

Kyseessä on sana hornear. Espanjaa lukeneet ovat tunnistavinaan sanasta tutunkuuloisen horn-alun, joka vie ajatukset sanaan horno eli uuni. Ja tämä onkin aivan oikea suunta.

Wiktionaryssa hornear on käännetty to bake, mutta bake-sana kuvaa leipomisprosessia aika yleisesti. Hornear sen sijaan on jotain muuta. Törmäsin sanaan meksikolaisen Laura Esquivelin mainiossa romaanissa Como agua para chocolate (Pöytään ja vuoteeseen, suom. Sanna Pernu). Espanjankielentaitoni ei toki vielä ole sitä luokkaa, että pystyisin kylmiltään lukemaan tällaista kaunokirjallista ja uskomattoman rikasta kieltä, mutta suomenkielisen rinnalla siitä saan jo jotain irtikin.

Minä:
Antes mi madre solía hornear teleras casi todos los días.
Ennen vanhaan äidilläni oli tapana paistaa sämpylöitä lähes joka päivä.

Laura Esquivel:
…o cuando en la tarde se horneaba el pan para la cena, ella sabía…
… tai kun iltaisin laitettiin leipä uuniin illallista varten, hän tiesi…

Toisin sanoen hornear tarkoittaa sitä, että jokin paistetaan uunissa. Pollo horneado on uunissa paistettu kana, jollainen tässä tehdään kädestä pitäen.

Sananmukaisesti käännettynä hornear tarkoittaa uunittaa. Jos tätä suomenkielistä sanaa googlettaa, niin kyllä se netistä löytyy, vaikka kalskahtaakin korvaan vähän kummalliselta. Voisiko uunittaa-sanan ottaa ihan jokapäiväiseen käyttöön? Kuinka nopeasti se leviäisi arkikieleen ja lopulta ei enää kuulostaisi yhtään kömpelöltä? Voimmeko itse kukin rikastuttaa kieltä omilla sanoillamme (no, miksemme voisi!)?

Muuten: espanjan kielen yhteydessä on ollut aika jännää huomata, miten hyvä kaunokirjallinen teksti eroaa kevyiden aikakausilehtien kielestä. Jälkimmäisiä pystyy lukemaan vaikeuksitta jo kahden vuoden kansalaisopistossa opiskelun jälkeen, mutta kaunokirjallinen teksti on vielä kolmenkin vuoden jälkeen liian haastavaa. Sama pätee tietenkin myös suomen kieleen. Jos lukee vain lehtien kieltä, oma kieli taatusti köyhtyy.

Laura Esquivel: Como agua para chocolate

4 ajatusta artikkelista “Uunittaisinko pikkupullia?

  1. No, en mitenkään ehdottomasti liputa uunittaa-sanan puolesta, mutta tuli tässä mieleen, sopisiko se sellaisten keittiöverbien kaveriksi kuin kuullottaa, leivittää ja freesata. Nämäkin keittiötyöt voidaan ilmaista pidemmällä fraasilla.

    Toisaalta, jos aletaan lanseerata uunittaa-sanaa, niin silloin tietysti pitäisi ottaa kehiin myös mikrottaa. 😉

  2. Niin, ja mitä tulee tuohon freesata-sanaan, niin se on niin huono sana, että se voitaisiin vaieta suomen kielestä kokonaan pois. Se on svetisismiä. Kuullottaa tarkoittaa samaa ja on sanana paljon parempi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.