LAUANTAINA
Ensimmäiseksi suunnistin Tähtifantasia-palkinnon jakotilaisuuteen. Jukka Halmeen isännöimä tilaisuus oli suoraan sanottuna hauska. Varjoraadin luonnehdinnat tämänvuotisista – ja viimevuotisistakin – ehdokaskirjoista olivat suorasukaisia ja kuvia kumartelemattomia, todella kaukana mistään konsensus-hyminästä. Tähtifantasia-palkinto annettiin tänä vuonna puolalaisen Andrzej Sapkowskin kirjalle Viimeinen toivomus.

Tähtifantasia-varjoraatilaiset sanoivat suoraan, mitä ajattelivat - hauskasti.
Tämän jälkeen tarkoitus oli jäädä kuuntelemaan luentoa Pelaajien virtuaalimaailmat, mutta meidän monien pettymykseksi tämä oli peruutettu. Siirryin siis kakkosvaihtoehtoon eli Teoksen scifi- ja fantasiakilpailun palkintojenjakotilaisuuteen. Tilaisuutta vetivät Silja Hiidenheimo kustantamon edustajana ja Finlandia-palkittu kirjailija Johanna Sinisalo tuomariston puheenjohtajana.

Silja Hiidenheimo ja Johanna Sinisalo
Kilpailuun oli tullut yli 350 käsikirjoitusta, mikä jo omalta osaltaan kertonee scifin ja fantasian suosiosta Suomessa. Johanna luonnehti kilpailua korkeatasoiseksi; hyviä käsikirjoituksia oli paljon. Voittajaksi nousi kuitenkin selvästi Emmi Itärannan scifikäsikirjoitus Veden muisti. Ja yleisö sai todistaa, kuinka Teos ja Emmi solmivat kustannussopimuksen – ensimmäinen julkinen sopimuksen solminen ikinä. Kakkoseksi tuli hienosti ”Stk:n oma tyttö” Jenny Kangasvuo käsikirjoituksellaan Sudenveri. Ilmeisesti myös Jennyn kässäristä ruvetaan työstämään julkaistavaa kirjaa.

Jenny Kangasvuo ja Emmi Itäranta
Lopuksi Johanna kutsui kaikki suomalaiset sf/f-kirjoittajat mukaan nostamaan suomalaista scifiä ja fantasiaa maailmaan maineeseen, samanlaiseksi brändiksi kuin ruotsalainen dekkari tätä nykyä maailmalla on – ja vieläpä ohi. Loistava tavoite! 😀
Tässä vaiheessa fillaroin kotiin, joten Tähtivaeltaja-novellikilpailun palkinnonjakotilaisuus meni sivu suun, mutta takaisin ehdin sopivasti tilaisuuteen, jossa Saara Henriksson ja Heikki Nevala lukivat otteita kirjoistaan. Conin kaoottisessa megahälinässä tämä intiimi tilaisuus oli kuin olisi siirtynyt rinnakkaistodellisuuteen. Ovipleksin takaa saattoi nähdä Cyberspacessä vaeltavat ihmiset kuin elokuvassa. Ensin Saara luki kirjastaan Moby Doll valaan mietteitä. Nämä katkelmat ovat maagisen runollisia ja kieli todella kaunista ja vangitsevaa. Siirtyminen rinnakkaistodellisuuteen, merten syvyyksiin vain vahvistui. Sitten Heikki luki pari raapaletta ja yhden novellin kokoelmastaan Arvet. Heikin teksti oli tyystin erilaista – kauhupainotteista – kuin Saaran, mistä tulikin mainiosti stimuloiva kontrasti. Kaiken kaikkiaan voin lämpimästi suositella tällaisia pienimuotoisia Readings-tilaisuuksia, joissa voi kuulla kirjailijoiden lukevan omia tekstejään.
Seuraavaksi listallani oli joka vuosi yhtä lailla tunteita ja intohimoja nostattava tapaus, eli Atorox-palkinto. Yllätyksiä ei tänä vuonna tullut. Sijoitusten jakautumista voisi luonnehtia: ”pienet tytöt peittosivat isot pojat”. Kuten kuvastakin näkee. 😉

Atorox 2011 - ja paikalle päässyt Top 10
Tuplavoiton nappasi Stk:n puhis Anne Leinonen: voittonovelli Nahat ja kakkoseksi tullut Sanojen mahti. Anne itsekin olisi laittanut omat novellinsa tähän järjestykseen. Kolmannen sijan nappasi Hanne Martelius novellillaan Stuttgart ennen talvea. Olen lukenut kaikki nämä kolme novellia, ja jos olisin kuulunut Atorox-raatiin, minunkin listallani nämä olisivat kuuluneet kärkeen.
SUNNUNTAINA
Sunnuntaiaamuna olin vihdoin ja viimein saanut synkronoitua Finncon-menemiseni Sään Herran kanssa. Tällä kertaa en myöhästynyt ensimmäisestä tilaisuudesta, vaan sade loppui sopivasti. Enkä myöskään joutunut sadepilvien takaa-ajamaksi, kuten edellisinä päivinä. Ensimmäinen miitti oli Markku Soikkelin koollekutsuma ja isännöimä keskustelu uuden sf/f-aiheisen verkkolehden perustamisesta. Khazad-Dum-miittihuoneeseen oli todella vaikea löytää, mutta kourallinen ihmisiä kuitenkin suoritti tämän seek-tehtävän loppuun saakka ja saapui paikalle. Verkkolehden perustamista pyöriteltiin puolelta toiselle, ja siinä vaiheessa kun jouduin lähtemään jo seuraavaan tilaisuuteen, sain sen käsityksen, että lehden perustamista tullaan viemään eteenpäin ja että Markku laatii yksityiskohtaisempia suunnitelmia, joita esittää Stk:n kokouksessa syksyllä.
Ajan polut -kirjoituskilpailun palkintojenjaon alusta myöhästyin minuutin. Paikalle isoon Mythos-saliin oli saapunut vain pari ihmistä. Coni-väsymys lienee jo tässä vaiheessa tarttunut kävijöihin, tai sitten kirjoittajat olivat seuraamassa Uusrahvaanomaista paneelia, mikä sekin olisi ollut varmasti mielenkiintoinen. Koska blogiin ei vielä tätä kirjoittaessani ole tullut lopullisia tietoja, joudun tyytymään omaan hataraan muistiini. Muistelen siis, että kilpailutöitä oli tullut yli 80, joista noin viidennes oli huteja, eli niissä oli kirjoitettu asian vierestä eikä ollut huomioitu spekulatiivista näkökulmaa. Tuomarit eivät olleet päässeet yksimielisyyteen voittajanovellista, joten he tekivät ainoan oikean ratkaisun: jokainen tuomari valitsi oman ykkösen, ja näin voittajanovelleja saatiin kolme. Kaksi niistä oli ”Stk:n oman pojan” Jussi Katajalan, jolle Finncon-viikonloppu olikin todella voittoisa. Toinen voittaja oli Anne-Mari Halonen. Tulokset löytyvät mm. Tieteiskirjoittajat.net-sivuilta.

Ajan polut - voittajat vasemmalla
Tämän jälkeen coni-väsymys iski myös minuun ja suunnistin kohti kotia. Loppupäivä ja ilta sujuivat mukavasti lukiessani kannesta kanteen Hekuman huipulla -antologian.
PS. Videokuvasin joitakin palkintojenjakotilaisuuksia. Jos niistä jotain tuli, saatan tässä päivänä muutamana tuupata niitä juutuubiin. Ans kattoo… 😉