Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen lukee scifiä?

Takavuosina osallistuin koekaniinina tutkimukseen, jossa PET-kuvattiin aivoja samaan aikaan, kun koehenkilö katsoi kolmen minuutin elokuvapätkiä. Mukana oli hauskoja, surullisia ja neutraaleja pätkiä. Kokeella tutkittiin tunnereaktioita, missä päin aivoja niitä esiintyy… tai jotain, en ihan tarkkaan enää muista. (Elokuvapätkistä sen sijaan muistan yhä aika monta.)

Olisipa todella mielenkiintoista tutkia PET-kuvantamisella ihmisen aivoja, kun hän lukee erilaisia tekstejä. Miten aivojen toiminta eroaa, kun ihminen lukee vaikkapa sanomalehteä, dekkaria, rakkausromaania, Raamattua, Facebook-kommentteja tai scifiä? Lukukokemuksena eri tekstit poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan. On tekstejä, joita lukiessa itsekin ”tuntee”, että suurin osa aivoista on narikassa ja loppukin hyrrää puoliteholla. Mutta älykästä ja hyvää tekstiä lukiessa voi melkein tuntea, kuinka aivot hyrähtävät käyntiin ja lisäävät kierroksia. Silti älykkäidenkin tekstien lukukokemuksessa on suuria eroja.

Sofi Oksasen Puhdistus ja Hannu Rajaniemen Kvanttivaras – molemmat kirjat ovat älykkäästi kirjoitettuja, todella taitavasti rakennettuja, mukaansatempaavia, sanalla sanoen huippuja. Lukukokemuksena ne olivat minulle kuitenkin ihan erilaisia.

Puhdistusta lukiessa tunne ja äly kietoutuivat yhteen valtaisan kuumaksi supernovaksi, joka hehkui keskellä aivoja ja säteili valoa ja lämpöä perimmäisiinkin aivosopukoihin. Kokemus oli hurjan tiivis, tiheätunnelmainen ja ulottui taatusti sieluun asti, jos ihmisellä sellainen on (koirilla sielu kyllä on, mutta ihmisten sielusta kaipaan vielä lisätodisteita). Lukukokemus oli puhdistava ja eheyttävä.

Kvanttivaras ei niinkään vedonnut tunteisiin. Sen sijaan saatoin melkein kuulla, kuinka aivot ritisivät ja ratisivat, kun yrittivät hahmottaa kirjan todellisuutta. Varsinkin kirjan alussa, jossa kirjan maailma ja sen lainalaisuudet olivat vielä täysin tuntemattomia, aivot työskentelivät täydellä teholla ja koko laajuudella. Yksikään aivosolu ei silloin taatusti joutanut nukkumaan!

PET-kuvantaminen on kuitenkin kallista, joten lukukokemustutkimus joutunee odottamaan kätevämpien tutkimusmenetelmien keksimistä. Jokainen voi kuitenkin tehdä omia empiirisiä tutkimuksiaan. Mikä kirja säväyttää ja miten? Mikä kääntää tunnetun maailman ja lukijan sen mukana nurin niskoin? Mihin tekstiin taas ei kannattaisi tuhlata aikaa, jos aivot saisivat sen päättää?

Mitä tekstiä nämä aivot prosessoivat näin kuumeisesti?

Mitä tekstiä nämä aivot prosessoivat näin kuumeisesti?

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.